Lillin jalka, osa 2

Lillin jalasta löytyi pieni nirhauma anturasta, joka on epäilemättä tosi kipeä. Kummallista on se, että tuo ei ole samassa kohdassa, kuin se aiempi "purema". Tämä ell tosin epäili, että se aiempi olisi ollut samanlainen kuin tämäkin. Enää tarvitsisi keksiä, missä Lilli teloo itseään :-/ Kunhan pääsen töistä, on edessä koko kämpän tsekkaus. Voi hyvinkin olla, että jossain oven päällä tms. on jokin terävä kohta, mihin Lilli onnistuu jalkansa pistämään.

Koska Lilli oli viikko sitten astutusreissulla, ei mitään kipulääkettä nyt antaa :-( Antibiootteihin ei ollut ainakaan nyt tarvetta, koska nirhauma ei ole tulehtunut. Ell ei suositellut myöskään kaulurin käyttöä, jotta ei turhaan stressattaisi Lilliä. Eli nyt laitetaan sitten haavasumutetta tassuun, jotta Lilli ei koko ajan pesisi tassuaan.

Kolmijalkainen Lilsu ja kiimainen Saga, HUOKAUS

Voihan p... Eilen illalla Lilli alkoi taas klenkkaamaan sitä samaista jalkaa, jossa oli se puremajälki. Jalkahan on tässä välissä ollut ihan kunnossa, mutta nyt kun sitä tutkailin, niin koko antura oli jotenkin tosi turvonnut. 13:30 on aika eläinlääkärille, pakkohan se jalka on nyt saada kuntoon! Raasu olisi silti lähtenyt ulos kolmijalkaisena, mutta tietenkään en sitä suostunut viemään ;-) Ilmeisesti se siis ei ole aivan sairaan kipeä, vaikka ei hirveästi haluakaan varata painoa sen päälle.

Ja Saga... Sehän aloitti kiiman heti, kun Lilli lopetti omansa. Toisaalta jos Lilli ei aloita sitten Sagan jälkeen, niin olen hyvin toiveikas pentujen suhteen. Mutta tassu täytyy nyt saada kuntoon, ihme juttu että se ongelma nyt "uusiutui", kun tässä välillä se on ollut kunnossa.

Lilsu on jälleen kotona

Hain Lillin eilen kotiin, kun en kestänyt olla enempää siitä erossa ;-) No ei sentään, mutta kiima alkoi olla aika hiipunut, kun aloitus oli jo torstaina. Laura näki eilen yhden astumisen, joten toivoa sopii että niitä olisi ollut useampikin... mutta eiköhän se parissa viikossa selviä, en usko että Lilli pitää pitkää taukoa ellei nyt tiinehdy.

Roope oli kauhuissaan nähdessään Lillin :-D Haistoi tietty Otton hajut ja murisi ja sähisi aivan suunnattomasti. Saga sen sijaan nuuskutti lastaan innolla, eikä sähissyt ollenkaan. Iines ja Lulu eivät erityisemmin välittäneet kakaran ilmaantumisesta. Sain muuten nukkua yöllä paljon paremmin, Iines ja Saga eivät yhtään herätelleet... Lillikin oli niin vässähtänyt, että nukkui vaan tutulla paikallaan jalkojeni päällä.

Aamulla Lilli esitti hieman tutuksi tullutta ohjelmistoaan (huutolaulu on taitolaji), mutta rauhoittui sitten lattialla lojuvan repun päälle nukkumaan. Saga saapui heti pesemään ja hoivaamaan vauvaansa :-) joten rauha on taas maassa ja Saga on tyytyväinen.


Nyt ei muu auta kuin odotella :-)

Valjaita uusissa väreissä

Lilli ja Iines pääsivät kokeilemaan uusia Arjalta tilattuja valjaita, tällä kertaa kirkkaan liilan värisiä. Väri on livenä aivan upea!! Se ei vaan ehkä kilppareilla oikein pääse oikeuksiinsa. Luulen että tuo kirkas liila olisi aivan täysosuma hopeakissalle ;-) jonka Lilli toivottavasti tekee Otton kanssa.

Lyllerö-Iines lähti pitkästä aikaa pihalle ja juoksenteli ympäriinsä innoissaan :-) Sillä on edelleen aika tavalla karvaa vartalossa, vaikka suurin osa karvasta tippui jo alkuvuonna. Kauluri on mennyttä ja saa nähdä mitä jää jäljelle pesun jälkeen... eli Jämsässä saatetaan nähdä hieman vähemmän karvainen Iines :-)

Ekassa Iineksen kuvassa näkyy hyvin myös sen lähes maata viistävät kainalokarvat :-D Viimeisenä vaan ei vähäisempänä Roope pääsi lempipuuhaansa -ruohonsyöntiin :-) Roopelle tilattiin nyt vihdoin xl-kokoiset valjaat, kun äitini valitti että Roopen valjaat on niin pienet (ne tosin oli Iineksen limet, ei Roopen omat...) Roope on kesän kunniaksi kasvattamassa taas parempaa turkkia, se kun on ollut tosi puli jo syksystä saakka.

Lulukin harkitsi hetken ulkoilua, mutta en ehtinyt tarpeeksi nopeaan saada sille valjaita. Ehkä sitten seuraavalla kerralla olen nopeampi :-D Lulun väritys on niin outo tällä hetkellä, että siitä olisi aivan pakko saada kuvia luonnonvalossa!

Lilli treffeillä ja mammat ihmeissään

Vein eilen Lillin (naapureiden iloksi) Piikkiöön Ottoa tapaamaan. Ensinäkemältä - ja toiseltakin - Lilli oli sitä mieltä, että Otto on maailman kauhein otus ;-) Illallakin sain puhelimen välityksellä kuunnella Lillin raivoisaa murinaa... tänään ei ole tietoja vielä tullutkaan, toivon mukaan Lilli pian hurmaantuisi sulhostaan, kun kiima kuitenkin alkoi jo torstaina, ei tässä enää kovin montaa päivää ole aikaa odotella. Tosin kyllähän se kiima viimeksikin kesti sen viikon, mutta Sagan kanssa todettiin ettei kiiman loppuvaiheilla taphtuneesta astutuksesta saatu mitään tulosta. Joten jos tässä vielä monta päivää menee, niin toiveet ei ole onnistumisen suhteen korkealla. Mutta ei heitetä vielä kirvestä kaivoon :-)

Olin illalla riemuissani, että kerrankin saisin varmuudella nukkua yön rauhassa - enkä herätä totuttuun tapaan neljän pintaan joko Sagan tai Lillin huutoon. Vaan kuinkas kävikään... Ilmeisesti Iines ja vara-mamma Saga olivat sitä mieltä, että hajamielinen emäntä oli unohtanut heidän lapsensa jonnekin ja käyttivät koko yön herättelemiseeni!!! Vähän väliä jompi kumpi hieroi tassullaan naamaani, huusi korvan juuressa tai tassutteli päälläni. Huoh. Eli se siitä nukkumisesta sitten... Vaikka Lilli toisinaan ärsyttää kovastikin Iinestä ja Sagaa, olivat ne ilmeisesti hieman hämmentyneitä sen katoamisesta. Tai iloisia, mistäs mä oikeastaan tiedän syytä tuohon herättelyyn ;-) tiedä vaikka olisivat vaan halunneet ottaa ilon irti "vapaudestaan", kun ylikasvanut imetettävä ei ollut paikalla.

Saa nähdä muuttuuko tilanne jotenkin, jos/kun Lilli nyt tulee tiineeksi. Sagahan imettää sitä edelleen, mutta voisi kuvitella että se ilo jossain vaiheessa loppuu... Sagahan on Iineksen leikkauksen jälkeen päätynyt siihen, että Iines on kauhea otus jota pitää kiusata :-/ Välillä musta kuono vilkkuu jostain kulman takaa kun se vaanii Iinestä ja silti saattaa ohimennen pestä Lilliä ennen kuin hyökkää taas blondi-kilpparin kimppuun. Minähän toki aina pelastan rassukka-mussukan Sagalta, joten ei Iines mitenkään hätää kärsimässä ole.

Tittidii... uusi huuto alkakoon

Oikeesti!!! Eilen Lilli jo kieri pihalla väkkyränä ja nyt illan mittaan laulu ja kurisemisen on taas alkanut. Kovasti hieroo naamaansa joka nurkkaan ja kierii ja pyörii innolla. Eli jos nyt ei ihmeitä tapahdu, niin viikonloppuna on reissu Piikkiöön tiedossa :O

Ei Lilli pitänyt taukoa edes viikkoa, vielä lauantainahan se iloisesti lauloi (=huusi) jonkun verran. Great. Naapurit varmaan repii pelihousut aika pian, kun tätä ihanuutta on kestänyt jo pari viikkoa putkeen ja loppua ei näy. Mutta jospa Lilli treffien jälkeen hiljenisi hetkeksi...

Aada ja Siiri :-)

Aada nauttii aurinkoisesta kevätpäivästä :-) Omaan silmään Aada on kovasti isä-Tiikerin näköinen, vaikka moni muu näkee siinä kovasti myös Iinestä.

Siirin kissanpäivät :-) Neiti on ylösalaisinkin kovasti äitinsä näköinen karvaturrikka.

Molemmat neidit ovat kauniita ja reippaita neitokaisia! Iines olisi varmasti kovin ylpeä tyttäristään, jos jotain näistä asioista ymmärtäisi.

Iineksen omat päivät kuluvat nameja kerjäten ja parvekkeella aurinkoa palvoen ja satunnaisesti linnuille säksättäen. Ensi kuussa rouva kokee kuitenkin järkytyksen, kun joutuu pesuun JA näyttelyyn... Täytyy yrittää sitä ennen tehdä sille uudet prinsessa-verhot...

Ostetaan: rauhaa ja hiljaisuutta

Yhyy... olinkin jo onnellisesti unohtanut, miten ihanaa on kun 2 naarasta huutaa vuorotellen. Sagalla on yhä edelleen kiima, mutta onneksi paljon lievempi kuin Lillillä viime viikolla. Nyt odottelen kuitenkin jo innolla Lillin vastinetta keinoemon kiimaan, mitä todennäköisemmin viimeistään ensi viikolla alkaa tapahtua!

Aikataulujen suhteen pari viikkoa tekee jo paljon, en olisi mitenkään saanut töistä vapaata edes paria päivää heinäkuun puolessa välissä, mutta heinäkuun lopulla tilanne on jo kokonaan toinen :-) Mitään ihmeellisiä reissujakaan ei ole lähiviikkoina tiedossa, joten Lillin kuskaamisen Piikkiöön pitäisi sujua ongelmitta. Tiedä vaikka innostuisin samalla reissulla sukuloimaan Turkuun pitkästä aikaa.

Jos tuosta jatkuvasta huudosta haluaa etsiä jotain positiivista, niin ainakin tulee herättyä aikaisin,kun ei vaan saa nukuttua... Tosin en tiedä onko se nyt kovin positiivista?!! Mutta ainakin tulee lenkkeiltyä aamuisin.

Kesäkelit ja uusi kiima...

Kun yksi lopettaa niin toinen aloittaa... Huokaus! Eihän se minään yllätyksenä tullut, että Sagakin päätti aloittaa kiiman, mutta silti rasittaa ;-) Sagahan on paljon miellyttävämpi kiimassa kuin Lilli, kurisee vaan eikä huuda, mutta se kulkee koko ajan Roopen perässä ja Roope-raasu on aivan paniikissa.

Jännä juttu muuten, Roope on kyllä innokkaasti auttanut Sagaa, Lulua ja Iinestä, mutta Lilliin sillä ei ollut mitään mielenkiintoa - eikä Lillikään yrittänyt ahdistella sitä. Roopen mielenkiinto Sagaakin kohtaan tuntuu olevan nyt nollassa, joten ehkä se on todennut että kun kastraatiosta alkaa olemaan 7 vuotta, niin ne hommat on sen osalta vihdoin ohi ;-)

Kesäkelit alkoivat loppuviikosta ja kissat löhöilevät autuaina parvekkeella :-) Välillä saattavat vähän nostaa päätään ja säksättää linnuille, mutta suurimman osan ajasta näyttää siltä, että parveke on täynnä kissaraatoja :-D tosin tällä hetkellä yksi raato hinkkaa itseään Roopea vastaan ja pitää toista takajalkaansa ilmassa...

ja edelleen...

Huuto jatkuu vieläkin, vastahan tässä on viikko mennyt! Lilli tosin alkoi jo osoittaa pieniä väsymisen merkkejä, joten jospa huomenna viimeistään huuto vaimenee - hetkeksi...

Huuto jatkuu edelleen :-/

Huoh. Perjantaina alkoi ja ei näy merkkejä siitä, että aikoisi vielä lopettaa. Joka yö neljän aikaan se kiekuminen alkaa ja naapurisovun edistämiseksi joudun nousemaan ja hyssyttelemään Lilliä sitten tunnin verran... Hieman alkaa väsymys painaa, eilen olin vielä niinkin reipas että lähdin viideltä lenkille! Tänään ei sen sijaan meinannut silmät aueta vielä kahdeksan aikaankaan millään.

Mutta täytyy ajatella positiivisesti, että ei tätä enää montaa päivää (siis yötä) kestä ja seuraavasta Lilli kärrätään heti Piikkiöön ;-) Sen jälkeen onkin toivottavasti hermolepoa tiedossa monen moneksi kuukaudeksi...

Lilli juoksee...

Aamulla kun lähdin töihin, oli kaikki vielä aivan normaalisti - ja nyt kotiin palatessa odotti hyvinkin laulava teinineiti... Yhtäkkiä Lillillä onkin kauhea kiima päällä, huutaa, mouruaa ja nostelee takapäätään. Yrittää myös ahdistella Roopea, vaikka Roopea ei voisi vähempää kiinnostaa.

Nopea on aloitus, mut niin oli aina äidilläänkin. Tosin täytyy todeta, että Iineksellä tais olla elämässään ehkä 5 kiimaa ;-) Mä en vaan kestänyt kuunnella niitä, joten joutui heti ekan kiiman jälkeen pillereille, ekasta pillereiden jälkeisestä astutettiin ja ehkä pentujen aikaan saattoi olla yks, ennen kuin taas jatkettiin pillereitä. Se huuto oli jotain niin hirveää - ja ikävä kyllä sama tahti ja volume on jatkunut myös tyttärillä.

Lillillä on ollut nyt yksi kiima alkuvuodesta, joten tää on vasta toinen.
Pieni pelko on siitä, että jos tämän kiiman jälkeen tuleekin kesätauko, mutta jotenkin en ton hormonihirmun kohdalla siihen usko. Iineshän piti pillereiden lopettamisen jälkeen vähintään kuukauden tauon, mut tytär hikiseen 2vk. Et tuntuu olevan vielä äitiään aktiivisempi tapaus :O Meinasin ensin, että Lilli lähtee huomenna Piikkiöön jo, mutta lenkki selvitti ajatuksia vähäsen ja tajusin, että heinäkuun puoliväli on vaan mahdoton ajankohta pentujen syntymälle :-/ Eli seuraavaa odotellessa...

Lillin poikaystävällä on käynyt jo 2 tyttöä kylässä, joten kokemusta on karttunut. Jospa se kesyttää tuonkin, tuskin se nyt kovin paha voi olla..... ;-)

Kastraattirouvan näyttelydebyytti

Paras karva on jo menetetty (varsinkin kauluri on aivan onnettomassa vaiheessa), mutta jotain on sentään vielä jäljellä... Olin ajatellut, ettei Iines aloita nyt näyttelyitään ennen kuin on taas täydessä turkissa, mutta tytär on niin onnettoman näköinen vitosluokkaan (karvaton ja pullea ;-)) että pakko tehdä vaihto.

Eli siis, puolentoista vuoden tauon jälkeen Iines aikoo matkata Jämsään :-) Sitä ennen rouva täytyisi varmaan pestä ja puunata, veikkaan että siitä saattaa tulla pientä erimielisyyttä... Nyt ainakaan pitäisi tulla tuomarilta sanomista laihuudesta, tosin ei lihavuudestakaan :-)

Ihmeen moni tuntuu odottavan Iineksen näkemistä, toivottavasti rouva ei aiheuta räkänaurua tai pettymystä :P On se ihan eri kissa kuin silloin leikkaamattomana. Saatan jopa tehdä sille uudet prinsessa-verhot, en usko että se voi lähteä reissuun Lillin verhojen kanssa...

Kaikenlaisia höpinöitä

Lillin GSD4 tuloskin saapui vihdoin (lentoliikenteen kaaos kai hidasti senkin perille menemistä) ja tulos oli odotettu: N/N. En usko että testaan Iinestä sen varalta nyt kuitenkaan, kun se on jo kastraatti. Sagan osaltakin täytyy harkita, ehkä seuraavan HCM ultran yhteydessä voisi näytteen otattaa.

Kesä on kovaa vauhtia tulossa, tosin Lilli keskittyy linnuille säksättämiseen parvekkeella, eikä muuhun toimintaan. Olen odotellut, että tässä kuussa tulisi välijuoksu (vaikka eipä kai sitä ole mikään pakko pillereiden jälkeen odotella), mutta mitään ei vielä ole tapahtunut. Kesäkuussa aikaisintaan olisi tarkoitus lähteä Ottoa tapaamaan, jos vaikka niitä pentuja tulisi sitten syksyksi...

Näyttelysuunnitelmat on nyt jäissä, kun se tavoitteena ollut IC titteli saavutettiin. Toisaalta kesällä on aina niin paljon kaikkea muuta, juhlia yms., että ei näyttelyissä oikeen ehtisi käydäkään...