Silittäisitkö tätä kissaa? osa 2

Iines ilmaisee, mitä mieltä on näyttelyistä... Etualalla oleva Saga ei liity tähän ;-)

Innokas ulkoilija

Auto jäi laittamatta piuhaan kiinni illalla, joten päätin aamulla herättyäni käydä laittamassa sen. Parvekkeella pienen happihyppelyn tehnyt Lilli innostui asiasta suunnattomasti ja hyppi ja huusi innoissaan sen merkiksi, että oli lähdössä mukaan. En yleensä aamuisin ulkoiluta kissoja, mutta nyt en voinut vastustaa vetoavaa katsetta ja huutoa. Lilli siis pääsi mukaan.

Eka vietiin roskis ja sitten piuha autoon kiinni. Vaikka joka puolella oli autoja käynnissä ja ikkunoita raaputettiin, ei se Lilliä kiinnostanut ollenkaan. Innoissaan se juoksi suuntaan jos toiseenkin ja tietty häntä pystyssä. Ei tehty mitään pitkää lenkkiä, mutta vähän mentiin edes takaisin Hemmintietä. Onneksi ketään muuta ei aamu-ulkoilu kiinnostanut, eikä oven takana ollut yhtään kissaa jonossa ;-)

Toivottavasti Lilli kasvattaisi nyt talveksi pitkän turkin, yritän ainakin edesauttaa asiaa päästämällä sitä parvekkeelle aina kun se haluaa mennä - ja ulkoiluttamalla sitä melkein päivittäin :-) Iines-äiti oli todella hyvässä turkissa 9-10 kuukauden iässä, mutta se ilo ei kauaa kestänyt... Elättelen kuitenkin toivoa, että Lillillä olisi edes muutama karva ensi vuonna, kun se pääsee avoimeen.

Silittäisitkö tätä kissaa? osa 1

Ajattelin ihan huvin vuoksi alkaa keräilemään otoksia, joissa kissat ei ole kovin iloisen näköisiä. Lisää materiaalia tulossa ;-)

kuva: Hanne Lankinen

Onnea Remu, Karkki, Sunna ja Sibi!

Suuret onnittelut ekan pentueen ipanoille, jotka täyttävät jo 2-vuotta!

Sagan ja Häjyn kauniit punaiset tytöt ja komea musta poika täyttävät jo 2 vuotta! Katselin viikonloppuna pentukuvia ja iski pieni haikeus... Tämä nelikko oli erityisen seurallista ja hellyydenkipeää, nukkuivatkin koko porukka usein sängyssäni :-)

Remu, musta röllipeikko, asuu ystäväni luona täällä Mäntsälässä ja sitä tulee nähtyä usein. Remulla on yhä edelleen maailman pienin ja surkein ääni... Kooltaan se on suuri ja lihaksikas, mutta isoissa raameissa asuu sisällä pieni mammanpoika ;-)

Karkki asuu Nakkilassa Katin ja Visan luona, seuranaan Tikku-mettis, kotikissarouvat Nanna ja Minttu, sekä oma tyttö Kissafarin Canberra. Karkki sai keväällä 5 ihanaa pentua ja näistä creme ihanuus Kiara jäi kotiin. Näin "punaisen paholaisen" viimeksi kun pennut olivat 8 viikkoa ja pennuilleen omistautunut mamma oli aika laiha ja vähäturkkinen. Karkkia tullaan varmaan tulevaisuudessa taas näkemään ainakin joissain näyttelyissä.

Sibi asustelee Helsingissä Niskasen perheen luona seuranaan Sagan ekan pentueen Indira. Sibistä tuntuu päivä päivältä tulevan entistä karvaisempi! Se on hurmaavista hurmaavin kastraatti-neiti, joka on kuin ilmetty isoisä-Cosse. Uskon että Sibi tunnistaa minut edelleen, kun sitä käy katsomassa niin se hyörii ja pyörii ympärillä innoissaan... Tosin varmaan se on samanlainen kaikille ;-)

Hollantiin matkannutta Sunnaa en ole nähnyt luovutuksen jälkeen kertaakaan. Helmikuussa 2008 kuskasin sen ja omistajansa lentokentälle ja kyllä siinä hyvästellessä vähän meinasi tulla tippa linssiin... Kuukauden päästä vihdoin näen sen jälleen :-) Innolla ja jännityksellä odotan! Sunnalla on hoivattavanaan 4 pentua, jotka näen nyt sitten samalla. Ihanaa myös nähdä Sunnan omistajat jälleen, sekä heidän muut kissansa.

Kun näitä ihania pentuja ajattelee, alkaa haikailla lisää pentuja Sagalle... Todennäköisesti Sagalle ei kuitenkaan enempää pentuja ole tulossa, ellei jostain löydy jotain aivan ihmeellisen ihanaa kollia ;-)

Lilli ja Roope ulkona

Pieni pakkanen ei kissojen ulkoilua haitannut, päin vastoin :-) Lilli oli oikein innoissaan pienestä pakkasesta ja olisi varmaan kävellyt ympäri Hemminpellon, jos olisin vaan jaksanut ulkoilla sen kanssa niin kauan. Sen ulkoilu loppui kuitenkin rakennustyömaan kohdille, koska muut odottivat vielä vuoroaan. Jouduin tietysti kantamaan sen sisälle, kun vapaaehtoisesti se ei kotia kohden suostunut lähtemään ;-)





Iines teki vain pikavisiitin pihalle, joten siitä ei saatu kuvan kuvaa napattua. Roopen ulkoilu oli taas täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kun linnut tapansa mukaan kiusasivat sitä... Muita kissoja ne eivät kiusaa ollenkaan, mutta en tiedä miksi juuri Roope on niiden mustalla listalla :-) Roopehan villiintyi lintujen syöksyistä ihan täysin ja oli harmissaan, kun lintupaisti jäi tälläkin kertaa saamatta...

Lilli ja "uudet" valjaat

Lilsu otti tänään käyttöön Lulun ja Sagan yhteiskäytössä olleet valjaat, vaaleanpunaiset ja M-kokoiset :-) Maharemmin sai laittaa melkein pienimmälle mahdolliselle säädölle, mutta kaularemmi ei ollut yhtään löysä. Voi olla että kohta täytyy tilata Arjalta uudet valjaat, ehkä L-kaularemmillä ja M-maharemmillä.

Kuvasaalis Lillin, Iineksen ja Roopen ulkoilusta oli tosi laiha... Kamera kun ei hämärässä halunnut enää kovin tarkkoja kuvia ottaa. Huomenna uusi yritys :-)

Melkein vitivalkoinen leuka... ja kissojen painoja

No niin, eläinlääkäristä saatiin uudet konstit käyttöön ja nyt Lillin tulehtunutta leukaa on hoidettu muutaman päivän ajan samoilla korvatipoilla, joita määrättiin Roopen tulehtuneeseen takapäähän elokuussa... (sattuneesta syystä Roopea ei lääkitty niillä, joten purkki oli avaamaton ;-)) Lilli vastustelee operaatiota kovin, mutta on sitä ainetta jonkun verran saatu leukaankin hierottua. Leuassa ei enää ole juurikaan töhnää ja huulikin alkaa olla palautunut normaaliin.

Sivuvaikutuksena raksujen poistamisesta on monena iltana nähty ruokaan tyytymätön Lilsu, joka etsii tarmokkaana lempiraksujaan... jos edes yksi murunen löytyisi jostain. Mutta kai nälkä ajaa kissanpennun ruokakupille, joten eiköhän nuo uudet raksutkin ala pian maistua. Iineshän rakastaa Jamesin ja Eagle Packin raksuja, mutta tytär ei niiden mausta ole innostunut ;-)

Parempi toisaalta, etteivät kissat niitä raksuja niin rouskuttelisikaan... Zooplussan tilaus saapui tiistaina ja nyt on reilut sata purkkia / pussia erilaisia ruokia taas varastossa. Eiköhän niillä kuukausi taas pärjätä, kun ruokaa tulee kuppeihin 3-4 kertaa päivässä. Lilli on oikeastaan ainoa, joka noita märkäruokia haluaa syödä joka ruokailukerralla, joten puolikin pussia tai purkkia riittää hyvin per ruokailukerta.

Vaikka suuri osa kissoista onkin raksusyöppöjä, ovat ne yllättävän laihoja/ normaalipainoisia! Lulun pitäisi lähiaikoina lähteä rokotuksille, joten ehkä sen paino saadaan samalla selville. Veikkaan että olisi laihtunut puoli kiloa ainakin. Keväällä painoi 5,8 kg ja silloinkaan ell ei antanut noottia liiasta painosta (tosin itse olen ollut sitä mieltä että ainakin 500g on liikaa). Mitään muutoksia Lulun ruokailuihin ei ole tullut, mutta jotenkin on itse laihduttanut itseään. Kummallista!

Roopen painossa ei suuria vaihteluita ole koskaan tapahtunut, ovat varmaan Lulun kanssa suht saman painoisia. Sagan paino on myös laskenut, ilmeisesti Iineksen pentujen hoivaaminen vei siltä ylimääräiset grammat... Painoa on 4,6 kg nyt suunnilleen. Sagahan on aina ollut jojo, paino vaihtelee välillä 4 kg - reilut 5 kg :-/ Alle neljän kilon se ei kuitenkaan ole laskenut, ei edes sen suolitukoksen jälkeen, vaikka silloin tuntui ruoan imeytymisen kanssa olevan jotain ongelmia (suoltahan poistettiin pätkä, joten tilanteen normalisoituminen kesti oman aikansa).

Parivaljakko Iines ja Lilli ovatkin sitten suunnilleen saman painoisia. Lillillä painoa on 3850g ja äidillä suunnilleen saman verran. Iineksen sterilisaatiosta on kohta kuukausi, mutta painoa ei ole tullut yhtään lisää. Hyvä tietenkin ettei paisu heti kuin pullataikina, mutta olisi kiva jos maha ei jatkossa olisi enää kuopalla ;-)

Ihanaa kun viikonloppu on tulossa! Huomenna ajattelin yrittää ottaa kissoista kuvia kirpakassa syyssäässä, jos vaan mitenkään jaksan....