Tuesday, January 26, 2010

Vienoa kurinaa...

Yöllä heräsin siihen, että Lilli hieman availi äänijänteitään kylpyhuoneessa. Ääni oli vielä sen verran hiljaista, että ihme että edes siihen havahduin. Malttoi Lilli sentään kutsuttaessa tulla takaisin jalkoihini nukkumaan, että vielä ollut ihan hirveä kollinkaipuu ;-)

Sisko Aada piti ekan konserttinsa jo pari viikkoa sitten ja serkkutyttö Afri aloitti viikonloppuna. Sikäli tämä ei minään yllätyksenä tullut, mutta olisin toivonut että Lilli olisi malttanut vielä pari kuukautta odotella. Ensi yönä todennäköisesti pääsen testaamaan korvatulppien toimivuutta, jos vanhat merkit pitävät paikkansa... Iineksen huutoon eivät kyllä nekään auttaneet, sen takia se pillereille joutuikin hyvin aikaisessa vaiheessa. Sormet ja varpaat on kuitenkin ristissä, että tyttö on eri maata ja tyytyy vienoon kurinaan, toiveet asian suhteen eivät kuitenkaan ole kovin korkealla ;-)

Friday, January 22, 2010

Ihmettelyä

Huoh. Silmät ristissä töissä, kiitos Sagan ja Lillin yöllisten sessioiden. Joka ilta kun olen menossa nukkumaan, Saga saapuu tyynylleni imettämään vauvaansa. Jossain vaiheessa ylikasvanut ipana alkaa puremaan ja Saga häätää sen, jonka jälkeen ipana siirtyy jalkoihini nukkumaan. Jostain syystä tänä yönä niin ei käynyt, vaan Saga imetti Lilliä KOKO yön. Tai siltä se ainakin tuntui, kun vähän väliä heräsin siihen, että kuului hirveä kehräys ja lussutus :-/

Millonkohan Saga mahtaa vierottaa Lillin? Ehkä ekan kiiman jälkeen? Ehkä ei koskaan? Ehkä Sagan leikkauksen jälkeen?

Aamulla tein huvikseni punnituskierroksen tyttöjen suhteen ja ihmeekseni Saga on taas yli 5 kg, kun vaaka ei antanut mitään tulosta. Vielä vähän aikaa sitten oli 4,8 kg, mutta jojo on näköjään taas matkalla ylöspäin. Iines painoi 4,2 kg ja Lilli vähän reilut 4,1 kg. Lillinkin paino tuntuu vähän vaihtelevan, ylimmillään se on ollut 4,2 kg ja viime viikolla kertaalleen vain vähän yli 4 kg. Lulua ja Roopea ei toki tuolla vaa'alla ole koskaan saatu punnittuakaan, joten niiden painot eivät ole tiedossa. 5-6 kg:n välillä ovat molemmat.

Sunday, January 17, 2010

Aikuisuuden kynnyksellä, Stratovarius-pentue 10 kuukautta!

Destiny, Liberty ja Infinity täyttävät huomenna 10 kuukautta! Eihän 10 kuukautta nyt oikeasti mikään maaginen raja ole, että ennen sitä on pentu ja sen jälkeen heti jo aikuinen... varsinkin kun kyseessä on erittäin hitaasti kehittyvä rotu, joka on "valmis" joskus parin kolmen vuoden iässä. Mutta 10 kuukauden ikä oikeuttaa osallistumaan näyttelyissä aikuisten joukkoon, joten siitä otsikko.

Lillin pentuaika on ollut paljon helpompi kuin mitä odotin :-) Jos emo on pehmolelun tasoa aktiivisuudeltaan, niin mitään superriiviötä on toki epätodennäköistä odottaa... Siitä huolimatta Lilli on ollut paljon kiltimpi ja rauhallisempi, kuin mitä odotin. On sillä paljon omaa tahtoa ja tarvittaessa paljon vauhtia... Äiti Iines ei ole päättäväinen missään missään muussa asiassa, kuin namien vaatimisessa, mutta ei toista samanmoista tänne tarvitakaan (sellaisia prinsessoja voi olla vain yksi <3).
Lillin ja Aadan olisi tarkoitus keväällä osallistua Rurokin näyttelyyn, olisi kiva saada paikalle myös äiti Iineskin, ellei ole aivan puli jo siinä vaiheessa.

Wednesday, January 13, 2010

EP Lioneye's Bobo viettää seitsemättä synttäriään 16.1.

Aika kuluu huisin nopeaan! Vastahan Roope oli pieni poika ja nyt tulee jo 7 vuotta täyteen! Veteraani-iässä siis :-) Näissä kuvissa Roope on karvattomampi kuin moneen vuoteen, harmi sinänsä... Mutta eiköhän karva taas kesää kohden ala kasvaa...

Roope on sutjakka, reipas ja hyvässä kunnossa, HCM-sairaudesta huolimatta. Toivon että näin voitaisiin mennä vielä monta vuotta, ilman lääkitystä ja hyvällä voinnilla.

Onnittelut velipoika Paukulle Helsinkiin ja samaten sisko Beylalle ja veli Baloolle!



kuvat: Toni Ala-Piirto

Wednesday, January 6, 2010

Before and after...

Lilli is attending Surok's catshow on Sunday and here she is before going to the bath:

She has lost most of her coat (just my luck) and probably will lose rest of it before Jyväskylä...

And here she is after being washed ;-) Not so happy girl...

Tuesday, January 5, 2010

Niin kaunis on hiljaisuus... kun Sagalla on kuljetuskopassa ystävä

Saga on tunnettu erittäin närkästyneestä ja kovaäänisestä huudostaan, joka jatkuu yleensä koko automatkan - matkan pituudesta viis. Ainoa kerta kun se EI ole huutanut autossa, oli suolitukosleikkausta edeltävällä reissulla, kun oli tosi huonossa kunnossa. Takaisin tullessa huusi jo entiseen tapaan ;-)

Tänään rokotusreissulle lähtivät Saga ja Iines, ensimmäistä kertaa samassa clipperissä. Ja ihme ja kumma: Saga ei inahtanutkaan matkalla. Tytöt makasivat vierekkäin boksissa ja mitä ilmeisemmin Saga oli se rohkeampi osapuoli... Eläinlääkärissä se tapansa mukaan taas tepsutti ja keimaili ym. ja Iines oli kuin talja, aivan veltto ja yhteistyöhaluton.

Kotimatka meni myös hiljaisuuden vallitessa, ilmeisesti tämä kaksikko voi useamminkin matkustaa yhdessä, saavat toisistaan jotain tukea selvästi :-)

Joka ilta kun lamppu sammuu...

...saapuu ensin Saga tyynylle makaamaan ja hetken päästä ylikasvanut ottotytär tulee kovasti kehräten tissille. Nyt lomalla olen todistanut tätä samaa tapahtumaa päivisinkin, sunnuntainakin laskin Lillin olleen tissillä 3 kertaa ja illalla vielä kertaalleen.

Eihän Sagalta toki maitoa tule, mutta ilmeisesti kummatkin saavat kyseisestä toiminnosta jotain tyydytystä...? Lillissä ei kyllä ole mitään aikuistumisen merkkejä nähtävillä, vaikka kooltaan onkin ottoäitinsä kokoinen. Mielenkiinnolla odotan loppuuko kyseinen toiminta joskus, ehkä ei ainakaan ennen kuin Saga on kastraatti?

Toiveissa on vielä se, että rouva jaksaisi olla keinoemona Lillin pennuille, jos Lilli siihen suostuu. Sagaa kun eivät kiimat rasita (yleensä vaan 1-2 kertaa vuodessa jaksaa viritellä jotain sen suuntaista), niin leikkauksella ei ole kiirettä. Olivat niin söötti pariskunta Iineksen kanssa, kun yhdessä hoitivat pentuja :-) , joten jospa sama meininki jatkuu Lillinkin kanssa.