Lillin jalka, osa 2

Lillin jalasta löytyi pieni nirhauma anturasta, joka on epäilemättä tosi kipeä. Kummallista on se, että tuo ei ole samassa kohdassa, kuin se aiempi "purema". Tämä ell tosin epäili, että se aiempi olisi ollut samanlainen kuin tämäkin. Enää tarvitsisi keksiä, missä Lilli teloo itseään :-/ Kunhan pääsen töistä, on edessä koko kämpän tsekkaus. Voi hyvinkin olla, että jossain oven päällä tms. on jokin terävä kohta, mihin Lilli onnistuu jalkansa pistämään.

Koska Lilli oli viikko sitten astutusreissulla, ei mitään kipulääkettä nyt antaa :-( Antibiootteihin ei ollut ainakaan nyt tarvetta, koska nirhauma ei ole tulehtunut. Ell ei suositellut myöskään kaulurin käyttöä, jotta ei turhaan stressattaisi Lilliä. Eli nyt laitetaan sitten haavasumutetta tassuun, jotta Lilli ei koko ajan pesisi tassuaan.

Kolmijalkainen Lilsu ja kiimainen Saga, HUOKAUS

Voihan p... Eilen illalla Lilli alkoi taas klenkkaamaan sitä samaista jalkaa, jossa oli se puremajälki. Jalkahan on tässä välissä ollut ihan kunnossa, mutta nyt kun sitä tutkailin, niin koko antura oli jotenkin tosi turvonnut. 13:30 on aika eläinlääkärille, pakkohan se jalka on nyt saada kuntoon! Raasu olisi silti lähtenyt ulos kolmijalkaisena, mutta tietenkään en sitä suostunut viemään ;-) Ilmeisesti se siis ei ole aivan sairaan kipeä, vaikka ei hirveästi haluakaan varata painoa sen päälle.

Ja Saga... Sehän aloitti kiiman heti, kun Lilli lopetti omansa. Toisaalta jos Lilli ei aloita sitten Sagan jälkeen, niin olen hyvin toiveikas pentujen suhteen. Mutta tassu täytyy nyt saada kuntoon, ihme juttu että se ongelma nyt "uusiutui", kun tässä välillä se on ollut kunnossa.

Lilsu on jälleen kotona

Hain Lillin eilen kotiin, kun en kestänyt olla enempää siitä erossa ;-) No ei sentään, mutta kiima alkoi olla aika hiipunut, kun aloitus oli jo torstaina. Laura näki eilen yhden astumisen, joten toivoa sopii että niitä olisi ollut useampikin... mutta eiköhän se parissa viikossa selviä, en usko että Lilli pitää pitkää taukoa ellei nyt tiinehdy.

Roope oli kauhuissaan nähdessään Lillin :-D Haistoi tietty Otton hajut ja murisi ja sähisi aivan suunnattomasti. Saga sen sijaan nuuskutti lastaan innolla, eikä sähissyt ollenkaan. Iines ja Lulu eivät erityisemmin välittäneet kakaran ilmaantumisesta. Sain muuten nukkua yöllä paljon paremmin, Iines ja Saga eivät yhtään herätelleet... Lillikin oli niin vässähtänyt, että nukkui vaan tutulla paikallaan jalkojeni päällä.

Aamulla Lilli esitti hieman tutuksi tullutta ohjelmistoaan (huutolaulu on taitolaji), mutta rauhoittui sitten lattialla lojuvan repun päälle nukkumaan. Saga saapui heti pesemään ja hoivaamaan vauvaansa :-) joten rauha on taas maassa ja Saga on tyytyväinen.


Nyt ei muu auta kuin odotella :-)

Valjaita uusissa väreissä

Lilli ja Iines pääsivät kokeilemaan uusia Arjalta tilattuja valjaita, tällä kertaa kirkkaan liilan värisiä. Väri on livenä aivan upea!! Se ei vaan ehkä kilppareilla oikein pääse oikeuksiinsa. Luulen että tuo kirkas liila olisi aivan täysosuma hopeakissalle ;-) jonka Lilli toivottavasti tekee Otton kanssa.

Lyllerö-Iines lähti pitkästä aikaa pihalle ja juoksenteli ympäriinsä innoissaan :-) Sillä on edelleen aika tavalla karvaa vartalossa, vaikka suurin osa karvasta tippui jo alkuvuonna. Kauluri on mennyttä ja saa nähdä mitä jää jäljelle pesun jälkeen... eli Jämsässä saatetaan nähdä hieman vähemmän karvainen Iines :-)

Ekassa Iineksen kuvassa näkyy hyvin myös sen lähes maata viistävät kainalokarvat :-D Viimeisenä vaan ei vähäisempänä Roope pääsi lempipuuhaansa -ruohonsyöntiin :-) Roopelle tilattiin nyt vihdoin xl-kokoiset valjaat, kun äitini valitti että Roopen valjaat on niin pienet (ne tosin oli Iineksen limet, ei Roopen omat...) Roope on kesän kunniaksi kasvattamassa taas parempaa turkkia, se kun on ollut tosi puli jo syksystä saakka.

Lulukin harkitsi hetken ulkoilua, mutta en ehtinyt tarpeeksi nopeaan saada sille valjaita. Ehkä sitten seuraavalla kerralla olen nopeampi :-D Lulun väritys on niin outo tällä hetkellä, että siitä olisi aivan pakko saada kuvia luonnonvalossa!

Lilli treffeillä ja mammat ihmeissään

Vein eilen Lillin (naapureiden iloksi) Piikkiöön Ottoa tapaamaan. Ensinäkemältä - ja toiseltakin - Lilli oli sitä mieltä, että Otto on maailman kauhein otus ;-) Illallakin sain puhelimen välityksellä kuunnella Lillin raivoisaa murinaa... tänään ei ole tietoja vielä tullutkaan, toivon mukaan Lilli pian hurmaantuisi sulhostaan, kun kiima kuitenkin alkoi jo torstaina, ei tässä enää kovin montaa päivää ole aikaa odotella. Tosin kyllähän se kiima viimeksikin kesti sen viikon, mutta Sagan kanssa todettiin ettei kiiman loppuvaiheilla taphtuneesta astutuksesta saatu mitään tulosta. Joten jos tässä vielä monta päivää menee, niin toiveet ei ole onnistumisen suhteen korkealla. Mutta ei heitetä vielä kirvestä kaivoon :-)

Olin illalla riemuissani, että kerrankin saisin varmuudella nukkua yön rauhassa - enkä herätä totuttuun tapaan neljän pintaan joko Sagan tai Lillin huutoon. Vaan kuinkas kävikään... Ilmeisesti Iines ja vara-mamma Saga olivat sitä mieltä, että hajamielinen emäntä oli unohtanut heidän lapsensa jonnekin ja käyttivät koko yön herättelemiseeni!!! Vähän väliä jompi kumpi hieroi tassullaan naamaani, huusi korvan juuressa tai tassutteli päälläni. Huoh. Eli se siitä nukkumisesta sitten... Vaikka Lilli toisinaan ärsyttää kovastikin Iinestä ja Sagaa, olivat ne ilmeisesti hieman hämmentyneitä sen katoamisesta. Tai iloisia, mistäs mä oikeastaan tiedän syytä tuohon herättelyyn ;-) tiedä vaikka olisivat vaan halunneet ottaa ilon irti "vapaudestaan", kun ylikasvanut imetettävä ei ollut paikalla.

Saa nähdä muuttuuko tilanne jotenkin, jos/kun Lilli nyt tulee tiineeksi. Sagahan imettää sitä edelleen, mutta voisi kuvitella että se ilo jossain vaiheessa loppuu... Sagahan on Iineksen leikkauksen jälkeen päätynyt siihen, että Iines on kauhea otus jota pitää kiusata :-/ Välillä musta kuono vilkkuu jostain kulman takaa kun se vaanii Iinestä ja silti saattaa ohimennen pestä Lilliä ennen kuin hyökkää taas blondi-kilpparin kimppuun. Minähän toki aina pelastan rassukka-mussukan Sagalta, joten ei Iines mitenkään hätää kärsimässä ole.

Tittidii... uusi huuto alkakoon

Oikeesti!!! Eilen Lilli jo kieri pihalla väkkyränä ja nyt illan mittaan laulu ja kurisemisen on taas alkanut. Kovasti hieroo naamaansa joka nurkkaan ja kierii ja pyörii innolla. Eli jos nyt ei ihmeitä tapahdu, niin viikonloppuna on reissu Piikkiöön tiedossa :O

Ei Lilli pitänyt taukoa edes viikkoa, vielä lauantainahan se iloisesti lauloi (=huusi) jonkun verran. Great. Naapurit varmaan repii pelihousut aika pian, kun tätä ihanuutta on kestänyt jo pari viikkoa putkeen ja loppua ei näy. Mutta jospa Lilli treffien jälkeen hiljenisi hetkeksi...

Aada ja Siiri :-)

Aada nauttii aurinkoisesta kevätpäivästä :-) Omaan silmään Aada on kovasti isä-Tiikerin näköinen, vaikka moni muu näkee siinä kovasti myös Iinestä.

Siirin kissanpäivät :-) Neiti on ylösalaisinkin kovasti äitinsä näköinen karvaturrikka.

Molemmat neidit ovat kauniita ja reippaita neitokaisia! Iines olisi varmasti kovin ylpeä tyttäristään, jos jotain näistä asioista ymmärtäisi.

Iineksen omat päivät kuluvat nameja kerjäten ja parvekkeella aurinkoa palvoen ja satunnaisesti linnuille säksättäen. Ensi kuussa rouva kokee kuitenkin järkytyksen, kun joutuu pesuun JA näyttelyyn... Täytyy yrittää sitä ennen tehdä sille uudet prinsessa-verhot...